Edellinen postaus, jossa kerroin aikeestani osallistua Himos Trailin ultramatkalle, katosi bittiavaruuteen. Otetaanpa siten kuluneen talven ja kevään kuulumiset uudemman kerran.
Joulukuussa kokeilemani Keskitalven haaste toimi hyvänä siirtymänä kohti suurempia juoksumääriä. Samalla painopiste siirtyi sileältä alustalta metsäpoluille, ja polut ovat vieneet miehen mennessään. Jyväskylä Trail Runnersin väen kanssa olen päässyt mukavasti lajiin käsiksi.
Ennätykset ovat menneet uusiksi monelta osin. Olen kyennyt juoksemaan yli sadan kilometrin kuukausia, juossut ensimmäisen 1000 nousumetriä sisältäneen lenkkini, sekä venyttänyt yksittäisen suorituksen keston melkein viiteen tuntiin. Ennätysmatka 35 km tuli kasaan eräällä synttärilenkillä Helatorstaina. Tällä viikolla olisi tarkoitus saada 70 km kasaan ja toukokuussa yhteensä 200 km. Katsotaan kuinka käy.
Ilman haasteita talvi ei kuitenkaan ole mennyt. Kävin helmikuussa luovuttamassa jollekin onnekkaalle veren kantasoluja, ja douppauksen vuoksi piti huilata pari viikkoa. Lisäksi sairastin maaliskuussa influenssan, jonka vuoksi tuli noin kolmen viikon lepo. Sen jälkeen homma onkin toiminut taas hienosti.
Kiitos kaikille minua tosielämässä ja somessa juoksujuttujen parissa tukeneille. Tästä on hyvä jatkaa kohti kauden päätavoitetta elokuussa.
”Clench your fist and put a grin on your face. Just let go, and you will never be the same!” -Anton Kabanen
Ville
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti